IT-ala on normalisoitumassa. Kuluttajilla on samantasoisia välineitä käytössään vapaa-aikana kuin monilla ammattilaisilla työssään. Monet tuotteet ja palvelut ovat vakioituneet ja vakiintuneet maailmanlaajuiseen käyttöön. Uusissa innovatiivisissa ratkaisuissa on otettava huomioon millä alustoilla ne toimivat ja millaisessa arvoketjussa ne ovat mukana. Järjestelmiin ja ohjelmistoihin kohdistuu laatuvaatimuksia, jotka ovat osin samoja liiketoiminnassa kuin arkikäytössäkin. Esimerkkeinä tietoturva (security) ja järjestelmien turvallisuus (safety). Yhteiskunta on jo melkoisen riippuvainen IT-järjestelmistä ja digitalisaatiosta, sen ollessa sekä uhka että mahdollisuus.
Standardit eivät ehkä tule ensiksi mieleen kun tehdään uusia palveluja yleiseen käyttöön. Kannattaisi kuitenkin. Standardit ovat laajalti sovittuja ja huolellisesti tehtyjä aineistoja sovittuun tarpeeseen ja käyttöön. Järjestelmävaatimus on usein jo valmiiksi muotoiltu standardissa. Toki standardeja on monenlaisia, ja monet niistä ovat kaukana arjesta. Eikä kaikkea voi tietenkään standardoida.
Mutta on niitä hyviäkin ja heti käyttökelpoisia standardeja, esimerkkinä ohjelmistojen ja palvelujen laadun mitat. On paljon helpompi ottaa käyttöön yhteisesti sovittu kriteeristö kuin koettaa luoda omaa ”mikrokosmosta/universumia” laatutason toteamiseksi. Käytettävyys, tietoturva, luotettavuus ja ylläpidettävyys ovat esimerkkejä tällaisista kriteerijoukoista. Standardit ovat yleisiä ja toimialariippumattomia, soveltuen siten laajaan käyttöön. Yhteensä ohjelmistotuotannon ja järjestelmäkehityksen standardeja on lähes kaksisataa.
Tiedon laatu on lähellä ohjelmistoammattilaisen sydäntä. Laadun arviointiin on tehty standardi ISO/IEC 25012. Tieto ymmärretään standardissa laajasti, sisältäen esimerkiksi tiedon luotettavuuden ja saatavuuden. Tiedon laatupiirteitä on yhteensä lähemmäs 20. Yhtenä ohjelmiston, palvelun ja tiedon käyttämisen laatupiirteenä on sen yhteiskunnallinen vaikutus (societal impact). Ei-rakenteisen tiedon ja keinoälyn aikakaudellamme onkin syytä pohtia tiedon oikeellisuutta. Jos keinoäly opetetaan huonolla datalla, niin sen tekemät päätelmät ovat väkisinkin huonoja tai vinoja.
Standardointi on varsin hyvin ajan hermolla. Parhaillaan mietimme, mitä ohjelmistotuotannon standardeja tarvitaan ketterän kehityksen ja DevOps-kehitysmallin tukemiseksi. Yleensä ensimmäiseksi tehdään käsitteistöä ja määritelmiä, jotta puhuttaisiin edes samoin termein samasta asiasta. Toinen hyvä esimerkki on järjestelmien kokonaisuus (Systems of Systems, SoS). Suhteellisen itsenäiset järjestelmät pitää saada toimimaan yhdessä toisiaan vaarantamatta samaan aikaan kun ne toimivat luotettavasti erikseen. Esimerkkinä SoS-standardointiaiheista ovat tulevaisuuden autot ja kodit, ja nykyhetkessä esimerkiksi tietoliikennejärjestelmät. Uskallusta on ottaa työn alle laajempiakin järjestelmiä, esimerkkinä älykkäät kaupungit (Smart Cities).
Monet ohjelmistotuotannon standardit ovat laajassa käytössä Suomessa. Kymmenissä yrityksissä on käytetty SPICE-standardia kyvykkyystason arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Ohjelmistojen ja järjestelmien elinkaaristandardit ovat pohjana monien yritysten omissa ohjeistoissa. Regulaatiota vaativilla toimialoilla (esimerkiksi ydinvoima, terveydenhoito, raideliikenne, ilmailu) standardit ja niiden kanssa yhteensopivuus ovat perusta järjestelmien rakentamiselle, hyväksymiselle ja kelpoistamiselle.
Suomi isännöi kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n ohjelmistotuotannon ja järjestelmäkehityksen alakomitean (JTC1/SC7) yleiskokouksen toukokuussa 2019. Kokoukseen odotetaan osallistuvan runsaat 150 alan asiantuntijaa ympäri maailmaa. Kokous tarjoaa myös mahdollisuuden alan suomalaisille asiantuntijoille tutustua ISO:n kansainväliseen standardisointityöhön paikan päällä sekä verkostoitua alan muiden asiantuntijoiden kanssa.
Kokous (ISO/IEC JTC 1/SC7 Software and Systems engineering) pidetään Aalto-yliopiston Kanditaattikeskuksessa (entinen TKK päärakennus) Espoossa 19.–24.5.2019. Kokouksen käytännön järjestelyistä kerrotaan tarkemmin kokoussivustolla www.sfs.fi/SC7Plenary2019.
Kokousviikon aikana järjestetään kaikille avoin seminaari alan ajankohtaisista kysymyksistä. Seminaari on tiistai-iltana 21.5. klo 17 alkaen Kanditaattikeskuksen B-salissa. Puheenvuoroja on kuumimmista standardoinnin työmaista, kuten ketteryys, SoS ja ”Continuous Everything/Anything”. Kaikilla on seminaariin vapaa pääsy, ks. lisätietoja ja seminaarin ohjelma SFS:n ylläpitämältä kokoussivustolta. Muitakin avoimia puheenvuoroja on tarjolla pitkin kokousviikkoa.
Ohjelmistotuotannon ja järjestelmäkehityksen standardoinnista Suomessa vastaa SFS ja erityisesti sen standardointiryhmä SR314. Ryhmään osallistuminen on avointa ja ilmaista, koska tarvittava rahoitus saadaan valtiolta. Kannattaa siis osallistua, jos standardointi kiinnostaa ja on tärkeää liiketoiminnalle! Enemmän saa irti, kun panostaa osallistumiseen ja kommentoi uusia työkohteita ja luonnoksia. Siten ne oppii tuntemaan ja pystyy myös vaikuttamaan jossakin määrin. Hyvä mahdollisuus aloittaa on liittyä Suomen delegaatioon toukokuun kokouksessa. Sekin on tuettua eli ei maksa Suomen delegaation jäsenelle mitään.
Risto Nevalainen, SR314 puheenjohtaja, FiSMA ry Senior Advisor