Jos viime vuosisadan tärkein luonnonvara oli öljy, 2000-luvulla se on data, totesi The Economist viime toukokuussa. Älyteknologian lävistäessä ihmiselämän joka alueen on datasta, erityisesti meistä jokaisesta kerättävästä henkilökohtaisesta tiedosta, tullut maailman merkittävin kauppatavara. Työtä on kuitenkin vielä jäljellä: data ei liiku läpinäkyvästi tai sen koko potentiaali jää käyttämättä.
Esimerkiksi julkisissa tietorekistereissä piilee oikea kultakaivos omadatan ja alustatalouden näkökulmasta tarkasteltuna. Valitettavasti kyseinen tieto on tällä hetkellä piilotettuna julkisten toimijoiden tietojärjestelmiin. Yksittäisellä kansalaisella ei ole mahdollisuutta sallia omien tietojensa käyttöä kolmansille osapuolille. Tieto ei liiku julkisten tai yksityisten toimijoiden välillä sujuvasti tai se ei liiku lainkaan.
Jotta henkilökohtainen data saataisiin eettisellä ja kestävällä tavalla hyötykäyttöön, on maailmassa ensin sovittava tietyistä pelisäännöistä. Minkälaista kansainvälistä sääntelyä omadatatalous tarvitsee? Minkälaiset bisnesmallit ovat sekä läpinäkyviä, turvallisia että tehokkaita? Miten rakentaa datalle toimivat ja luotettavat markkinat?
Väestörekisterikeskus yrittää omalta osaltaan auttaa omadatan hyötykäyttöön tähtäävän ekosysteemin luomisessa. Tuotamme parhaillaan lukuisia palveluja, jotka tarjoavat sekä julkiselle että yksityissektorille työkaluja palveluidensa digitalisointiin. Teemme myös läheistä yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa MyData-teemaisessa pilottiprojektissa. Etsimme keinoja sisällyttää omiin palveluihimme tarvittavat mekanismit, joilla kolmansille osapuolille voidaan myöntää lupa tietojen käyttöön. Tätä työtä tehdään yhdessä lukuisten julkisen ja yksityissektorin sidosryhmien kanssa.
Väestörekisteri tekee myös läheistä yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, erityisesti Viron. Suomi ja Viro tunnetaan digitaalisten innovaatioiden ja infrastruktuurin edelläkävijöinä. Kehitämme yhteisiä ratkaisuja ja palveluita, kuten maidemme välisessä tiedonsiirrossa käytettyä X-Road -teknologiaa. Hiljattain tutkimustyötä tekemään perustettiin maiden yhteisellä päätöksellä tutkimuslaitos Nordic Institute for Interoperability Solutions. Yhteistoiminta on ratkaisevaa, ei ainoastaan valtiollisten toimijoiden välillä, vaan myös kansainvälisesti.
Tiedon vapaa liikkuvuus eri organisaatioiden välillä on saavutettavissa vain sillä, että yksittäinen kansalainen saa vallan antaa lupa omien tietojensa käyttöön.
Janne Viskari
Kirjoittaja on Väestörekisterikeskuksen Digitaaliset palvelut-yksikön johtaja