Häiriötön teknologia asettaa eettisen vastuun suunnittelutyön keskiöön. Palveluita tulisi sekä luoda että mitata ihmislähtöisin arvoin ja haastaa liiketoiminnan sanelemia vaatimuksia.
Häiriöttömän teknologian avulla on mahdollista nostaa esiin aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä suunnittelutyön osa-alueita, kuten käyttäjän huomion ja hänen henkilökohtaisten arvojensa roolia. Tutkimustyötä tehdessäni ymmärsin, että yksi tärkeimmistä häiriöttömän teknologian omaksumisen edellytyksistä on kulttuurinen muutos, joka tulisi saada aikaan sekä suunnittelijoiden, käyttäjien että asiakkaiden keskuudessa.
Toistaiseksi keinot ja liiketoiminnalliset perustelut tähän muutokseen kuitenkin puuttuvat. Opinnäytetyössäni totean, että yksi haastavimmista häiriöttömän teknologian päämääristä on erottaa käyttäjien huomion ja yrityksen liikevoiton tavoittelu. Yksi merkittävimmistä haasteista nykytilanteessa on, että käyttäjän lisääntyvä teknologiaan koukuttaminen korreloi yrityksen kasvavan liikevoiton kanssa. Yksi ihminen saa harvoin muutettua maailmaa, mutta toivon, että työni pohjalta saatua tietoa häiriöttömästä teknologiasta voisi hyödyntää sekä suunnittelijoiden että liiketoiminnasta vastaavien asenteiden ja näkökulmien muuttumisen tarkasteluun.
”Käyttäjän lisääntyvä teknologiaan koukuttaminen korreloi yrityksen kasvavan liikevoiton kanssa.”
Kyse on pohjimmiltaan siitä, kulkevatko teknologia ja ihmisyys jaettua tietä kohti yhteistä päämäärää. Jos tuotteen menestyminen pohjaa käyttäjän manipuloimiseen tai koukuttamiseen, on perusteltua harkita uudenlaista lähestymistapaa suunnitteluun – miten suunnitellaan tuotteita, joiden avaaminen, käyttäminen ja sulkeminen onnistuu levollisin mielin? Yhtä tärkeää on pohtia, poistetaanko vai lisätäänkö suunnittelulla häiriöitä käyttäjän elämässä.
”Ihmisen huomion ylikuormitus on suurin nykyteknologiaa kohtaava pullonkaula ja samalla vahvin argumentti häiriöttömän teknologian puolesta”, toteaa antropologi ja UX-suunnittelija Amber Case. Viime aikojen keskustelu, jossa digitaalisen palveluiden koukuttavuus, huomiokyvyn heikkeneminen ja teknologian negatiivinen vaikutus hyvinvointiin heijastelevat Casen sanoja. Googlen ja Applen hiljattain julkaisemat käyttöjärjestelmäpäivitykset tunnistavat ensimmäistä kertaa heidän laitteidensa aiheuttamia ilmiöitä, kuten ihmisten kyvyttömyyden hallita omaa ajankäyttöään ja tiedottomuuden siitä, mihin tämä aika häviää. Laitteet toimivat siltikin vain heikkoina portinvartijoina tuotteille, joiden tarkoitus on kilpailla käyttäjän huomiosta hinnalla millä hyvänsä.
Häiriöttömän teknologian lisäarvo niin yritykselle kuin käyttäjälle syntyykin käyttäjän henkilökohtaisten päämäärien tukemisesta ja käyttäjän arkielämän parantamisesta, ei tämän huomion tavoittelusta. Kyse on myös uudenlaisesta lähestymistavasta interaktioiden suunnitteluun: sen tavoite voi olla ruutuajan pidentäminen ja liiketoiminnan kriteerien täyttäminen tai käyttäjän itse asettamien päämäärien toteutuminen, olkoon se sitten vaikka ruutuajan vähentäminen.
”Opinnäytetyössäni yritin katsoa häiriöiden kyllästämää yhteiskuntaa suunnittelijan silmin.”
Käyttäjän arvokkaana pitämät asiat ovat usein myös todellista hyvinvointia tukevia – kunhan näitä asioita ei liioin yritetä määritellä ennalta tai ohjailla käyttäjää toisenlaisille reitille. Esimerkiksi useissa sosiaalisen median palveluissa käyttäjän alkuperäinen tarkoitus on voinut olla tulevan tapahtuman ajankohdan tarkistaminen, mutta palvelu on saatettu suunnitella pohjattoman selailun ja ajantajun kadottamisen pohjalle. Erityisen hälyttävää ilmiössä on, kun tällaisia suunnittelupäätöksiä tehdään tietoisesti.
Opinnäytetyössäni yritin katsoa häiriöiden kyllästämää yhteiskuntaa suunnittelijan silmin. Minun oli erittäin vaikeaa yrittää tiivistää ongelman ydin ja nähdä häiriötön teknologia osana suurempaa kuvaa. Yksi syy tähän lienee se, että nykyisinkin hyväksytyt suunnitteluparadigmat ja metriikat nojaavat käyttäjän koukuttamiseen ja lyhyen aikavälin voittoihin eivätkä ota huomioon tuotteen vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Opinnäytetyöni aihe onkin nähdäkseni vain yksi nykyajan haasteellisista eettisten ja myös poliittisten kysymysten katraasta. Siksi on tärkeää muistaa, että esimerkiksi ohjelmistoyhtiö Googlen edistämää ”digitaalista hyvinvointia” ei voi irrottaa sen yhteiskunnallisesta kontekstistaan. Niin kutsutut ”valeuutiset” keräävät enemmän klikkauksia kuin faktat Lähi-Idän kriisistä, video viimeisimmästä laihdutustrendistä on suositumpi kuin video terveellisen elämäntavan kärsivällisestä rakentamisesta. Jos palvelussa mitataan ruutuaikaa ja klikkauksia, voidaan kuvitella millainen sisältö saa parhaat lukemat.
Yritykset ja lainsäätäjät päättävät viime kädessä, millaisia sovelluksia ja verkkopalveluja avaamme päätelaitteillamme ja mitä kriteerejä niiden on täytettävä. Jo Viktor Papanek kirjoitti vuonna 1971 valtion roolista ihmisten hyvinvoinnin turvaajana ja sen vallasta säätää tuotteita koskevia lakeja. Samoin voidaan ajatella häiriöttömän teknologian yleistyvän: kun se saa taakseen riittävästi kannatusta ja sen tarpeellisuus tunnistetaan, häiriöttömästä teknologiasta voi tulla lainsäädännön alaista. Hyvä esimerkki vastaavasta toteutumasta on Euroopan parlamentin hyväksymä saavutettavuusdirektiivi.
Kyse on myös vastuusta. Data on uuden maailman valuuttaa ja sen hyödyntämiseen on herätty myös yritysten ja niitä konsultoivien talojen keskuudessa. Käyttäjätiedon avulla voidaan validoida tuotteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnittelija voi etsiä siitä tukea työlleen. Datan keräämisen taustaa ja käyttötarkoituksia sen sijaan raotetaan useiden sivujen pituisten käyttöehtojen ja tietosuojalausekkeiden syövereissä. Harvemmin tunnutaan pohtivan, mikä on palveluntarjoajan vastuu, kun käyttäjä luovuttaa heille tietonsa olettaen, että niitä käytetään hänen elämänsä ja käyttökokemuksensa parantamiseen. Voidaan kysyä, ovatko liiketoiminnalliset tavoitteet linjassa käyttäjän edun kanssa ja kuka kyseenalaistaisi tämän.
Kun aloitin taustatutkimuksen opinnäytetyötäni varten, eettiseen ja häiriöttömään suunnitteluun liittyviä lähteitä oli niukasti. Työni viimeisessä kappaleessa kirjoitin uskovani, ”että häiriöttömästä teknologiasta kasvaa entistä suurempi puheenaihe tulevaisuudessa sekä kuluttajien että suunnittelijoiden keskuudessa.” Ilokseni voin todeta, että näin on jo kuluneen vuoden aikana tapahtunut ja Sytykkeen tunnustus vaikuttavimmasta opinnäytetyöstä on vahvistanut edelleen intohimoani häiriöttömän teknologian edistämiseen.
Jesse Ukkonen työskentelee suunnittelijana ja on tehnyt tutkimusta häiriöttömän teknologian saralla. Vapaa-aikaansa hän viettää joogan ja roller derbyn parissa. jesseukkonen.fi, jesse.ukkonen[at]qvik.fi
Artikkeli on Ukkosen Metropolia ammattikorkeakoululle tehdystä opinnäytetyöstä. Ukkosen opinnäytetyö valittiin Sytykkeen vaikuttavimmaksi opinnäytetyöksi 2017-18.