Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen lähti räjähdysmäisesti liikkelle OpenAI:n julkaistua ensimmäisen julkisen käyttöliittymänsä, eli ChatGPT:n. Tämän jälkeen markkinat ovat täyttyneet erityyppisistä generatiivisista tekoälyratkaisuista. Tekoäly ei sinänsä ole uusi asia, koska jo 50-luvulla kehitettiin sääntöpohjaiseen päättelyyn ja symboliseen logiikkaan perustuvia tekoälyratkaisuja. Nykypäivän ratkaisut perustuvat oppiviin järjestelmiin ja tuovat siksi konkreettisia ja yksinkertaisesti todennettavia hyötyjä arkisista toimista monimutkaisiin innovaatiota vaativiin prosesseihin.
Koska generatiivinen tekoäly on helposti lisättävissä lähes mihin tahansa digitaliseen palveluun ja sovellukseen, haluaakin nyt jokainen näitä tarjoava organisaatio pysyä kehityksen kärjessä lisäämällä jopa puoliväkisin teköälyä nykyisen mallinsa päälle.
Moni organisaatio aloittaa tekoälymatkansa chat-bot tyyppisistä palveluista tai ottaa käyttöönsä omaan ympäristöönsä suoraan integroituvan tuottavuusratkaisun (kuten Copilot, Gemini, Apple Intelligence jne). Näiden avulla usein saavutetaankin nopeita hyötyjä, kun työntekijöiden omat kyvykkyydet laajenevat tekoälyapurien myötä ja tehtäviä pystytään automatisoimaan tekoälyagenttien avulla. Hyödyt ovat usein mitattavissa, mutta mittaustavat ja -tulokset ovat hyvin subjektiivisia.
Välittömän tuottavuuden parantamisen jälkeen lähdetään miettimään enemmän räätälöityjä ja itse rakennettuja tekoälyratkaisuja. Nämä kohdistuvat suoraan ydinprosessien parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen strategisella tasolla, jolloin kehitystyössä huomioidaan myös joistakin nykymalleista kokonaan luopuminen.
Johtamisen kannalta tilanne on haastava. Tekemiseen pitää olla selkeä näkymä. Täytyy ymmärtää toiminnan visio ja strategia. On nähtävä organisaation prosessit, niiden vaikutukset ja mahdollisuudet. On oltava syvällinen osaaminen ja ymmärrys digitaalisen maailman kyvykkyyksistä. Lisäksi pitää tuntea oman organisaationsa rajallisuudet, datan laatu, regulaatioiden vaikutus ja monta muuta asiaa. Asiaan vihkiytynyttä osaamista on vähän, eikä aikaa tai mahdollisuutta kouluttautumiselle oikein tunnu löytyvän. Tekeminen putoaa tietohallinnolle.
Tietohallinto lähestyy asiaa pragmaattisesti, kuten monia vastaavia muutostilanteita aiemmin. Suurimmaksi haasteeksi nousee muun organisaation ymmärrys ja tuki. Luonnollinen kiinnostus on kova, aihe kiinnostaa aina rivityöntekijästä hallitukseen asti. Saadakseen tekoäly valjastettua todelliseksi liiketoiminnan tukijaksi, pelkkä kiinnostus ei riitä. Tekoälystä on tultava osa ylimmän tason strategiaa, riskit ja lainsäädäntö on huomioitava ja ennen kaikkea tekemisellä on oltava selkeä ja konkreettinen ylimmän johdon tuki. Konkreettinen ei tarkoita allekirjoitusta paperilla, vaan luottamista, läsnäoloa, tukea, viestimistä, kannustamista ja ongelmien ratkomista. Kuulostaa perinteiselle strategiselle johtamiselle ja sitä se onkin.
Itse koen generatiivisen tekoälyn ilmaantumisen hyvin kyberturvallisuuden kaltaiseksi. Asia kiinnostaa, siinä nähdään hyötyjä, mutta ymmärryksen ja ajan puutteen takia vastuu sysätään kokonaisuudessaan tietohallinnolle. Kuten kyberturvallisuudessa, tässäkin tapauksessa avuksi tuleva regulaatiot ja tekoälyn kannalta niitä riittää: GDPR, NIS2, Data Act, AI act ja monta muuta vielä julkaisematontakin alueellista tai paikallista lainsäädäntöä. Regulaatioiden lisäksi on monta eettistä kysymistä ratkaistavina.
Generatiivisen tekoälyn johtamisen ja teknisen hallinnan osalta pelkät regulaatiot eivät riitä. Organisaatiot tarvitsevat hallintamalleja aivan kuten kyberturvallisuudenkin osalta. Kyberturvallisuuden hallintamalli on ISMS (Information Security Management System), joka on sertifioitavissa ISO/IEC 27001-mukaisesti. Generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen on rakennettu vastaava malli AISM (Artificial Intelligence Management System), joka on puolestaan sertifioitavissa ISO/IEC 42001-mukaan.
Vuonna 2026 tulevat AISM-toteutusten lisäksi suosiotaan nostamaan erilaiset tekniset AI-johtamisjärjestelmät, joiden avulla hallitaan operatiivista johtamista, kenttätyönjohtamista ja tiedon hallintaa – näitä kaikkia siis nimenomaan generatiivisen tekoälyn kannalta. Hallinnoivat järjestelmät tulevat pian äärimmäisen tarpeelliseksi, koska tekoälyratkaisut kehittyvät jatkuvasti, aikaansaavat merkittäviä piilokustannuksia ja samalla muuttuvat kulutushyödykkeen kaltaisiksi jokapäiväisiksi ilmiöiksi.
Koska generatiivinen tekoäly kehittyy nopeammin kuin mikään teknologia koskaan ja tiedämme vain periaatetasolla, miten se toimii – emme ymmärrä miten se tuottaa antamiaan lopputuloksia, jokaisen organisaation on oltava sekä kehityksessä vahvasti mukana, että pidettävä omansa organisaation hallinnasta tarkasti huolta.
Vuosi 2026 tulee olemaan ISO/IEC 430001-serfitiointien vuosi.
Pete Nieminen on tunnettu IT-alan ammattilainen, joka on kokenut tietohallintojohtaja, digitaalisten palveluiden kehittäjä ja hallitusammattilainen. Hän on monesti Suomen TOP 100 IT-vaikuttajan joukkoon valittu ammattilainen, jolla on yli 25 vuoden kokemus uusista teknologiaratkaisuista, tiedonhallinnasta, kansainvälisestä liiketoiminnan kehittämisestä sekä digitalisaation ja johtamisen eri osa-alueista.
Pete tunnetaan liiketoiminta- ja ihmislähtöisenä teknologina, jolla on yli 75 erilaista sertifiointia. Uransa aikana hän on työskennellyt muun muassa Tietoevryllä, Enfolla, Atealla, IBM:llä, Salomaa Groupissa ja Kempowerilla. Lisäksi hän toimii useissa hallitustehtävissä ja ICT-Leaders Finlandin puheenjohtajana.
