Tekoälyn vaikutukset yhdenvertaisuuteen työelämässä ovat monimutkaisia. Tekoälystä puhutaan työelämän mullistajana, mutta kenen ehdoilla muutos tapahtuu? Haaga-Helia ammattikorkeakoulun AIE-tutkimuksen (2024) mukaan tietotyöläiset kokevat tekoälyn sekä edistävän että estävän yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Vaikka periaatteessa kaikilla on samat mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä, käytännössä osaaminen ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Tämä herättää huolta siitä, miten kaikki saadaan mukaan kehitykseen ja kuinka tekoälyn käytön suunnittelu voisi olla läpinäkyvämpää.
Eriarvoisuus tekoälyn käytössä ja käyttäjän toimijuus
Tutkimuksen mukaan tekoäly voi aiheuttaa osaamisen eriytymistä työpaikoilla. Tietyt työntekijäryhmät pääsevät testaamaan ja kehittämään tekoälyratkaisuja, mikä antaa heille kilpailuedun työmarkkinoilla. Samaan aikaan monet työntekijät jäävät kehityksen ulkopuolelle, mikä voi lisätä eriarvoisuutta ja heikentää heidän urakehitystään. Tämä näkyy erityisesti seuraavissa kommenteissa:
”Aina samat tyypit pääsevät testaamaan.”
”Asenteet syrjivät ikääntyneimpiä, nuoria pidetään digiosaajina, mikä ei ole välttämättä totta.”
”Kehitystä pidetään IT-kehityksenä, joka on edelleen miesvaltaista.”
”Onko varaa investoida siihen, että ihmiset saataisiin samalle tasolle? Ei varmaan.”
Tämä ilmiö on huolestuttava, sillä tekoälyn käyttöönotto ei ainoastaan heijastele työelämän rakenteellisia eroja, vaan se voi myös syventää niitä. Erityisesti pienet yritykset ja julkinen sektori jäävät usein jälkeen tekoälyosaamisessa, jolloin niiden työntekijät eivät pääse hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia samalla tavalla kuin suuremmissa yrityksissä työskentelevät. Osa työntekijöistä saa enemmän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan tekoälyn parissa, kun taas toisille ei tarjota samanlaisia mahdollisuuksia. Oma proaktiivisuus, valmius kokeilla tekoälyä ja olla mukana testaamassa uusia ratkaisuja vaikuttavat paljon työelämässä: ”Tekoälyn käyttö on jokaisen omalla kontolla”.
Yhdenvertaisuus tekoälyn käyttäjän näkökulmasta ei toteudu, jos kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta tekoälyn hyödyntämiseen, jolloin esimerkiksi esteettömyys, digitaalinen lukutaito ja resurssit voivat olla esteenä. Onko lähitulevaisuuden työelämässä tekoälyn ”käyttöoikeus” samantyyppinen perusoikeus kuin pääsy Internettiin tai ajan tasalla olevat Microsoft Office -sovellukset? Tekoäly mahdollistaa yksilöllisen käyttäjäkokemuksen. Voisiko tekoäly olla aidosti inklusiivinen työkalu työelämässä, palveluissa ja julkisessa hallinnossa?
Ihmisen eettinen toimijuus tekoälyn hyödyntämisessä on keskeinen osa käyttäjän kokemusta. Omien ja organisaation arvojen mukaisen tekoälyn hyödyntäminen voi lisätä hyvinvoinnin kokemusta työssä. Tekoälyn kanssa työskentelevien on yhä enemmän osattava arvioida ja haastaa sen päätöksiä. Parhaimmillaan tekoäly voi tukea käyttäjiensä kriittistä ajattelua sen sijaan, että se vain automatisoi päätöksiä.
Tekoälyn vaikutukset urakehitykseen
Tekoälyn käyttöönotto ei muokkaa pelkästään työnteon tapoja, vaan sillä on myös vaikutuksia urakehitykseen ja työntekijän omaan toimijuuteen tekoälyn käyttäjänä. AIE-tutkimuksen mukaan jopa 27 % vastaajista raportoi, että työnantajan odotukset heidän työtään ja työrooliaan kohtaan ovat muuttuneet tekoälyn käytön myötä. Tämä näkyy esimerkiksi kasvavina tuottavuuspaineina, mutta myös uusina mahdollisuuksina uralla etenemiseen.
Jopa 66 % vastaajista pitää todennäköisenä, että työntekijöiden välille syntyy palkkaeroja sen perusteella, osallistuvatko he tekoälyn hyödyntämiseen ja kehittämiseen vai eivät. Tämä kehitys voi johtaa uudenlaiseen työmarkkinoiden jakautumiseen, jossa tekoälyä hyödyntävillä työntekijöillä on enemmän uramahdollisuuksia, paremmat palkat ja suurempi vaikutusvalta organisaatioissa, kun taas perinteisempiä työtehtäviä tekevät jäävät yhä enemmän varjoon. Lisäksi 53 % uskoo, että tekoälyä hyödyntävät työntekijät saavat paremmat mahdollisuudet ylennykseen ja urakehitykseen. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten organisaatiot voivat varmistaa, että tekoälyn hyödyntäminen ei johda työelämän eriarvoistumiseen, vaan toimii tasa-arvoisten uramahdollisuuksien edistäjänä.
Keskustelu yhdenvertaisuudesta työpaikoilla
Työpaikkojen välillä on eroja siinä, kuinka paljon yhdenvertaisuudesta keskustellaan tekoälyn käyttöönoton yhteydessä. AIE-kyselyyn vastanneista 474 tietotyöläisestä yli 40 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että heidän työyhteisössään keskusteltaisiin avoimesti yhdenvertaisuuskysymyksistä teknologisoituvassa työssä. Vain 25 % koki, että työpaikalla keskustellaan asiasta aktiivisesti. Tämä kertoo siitä, että monissa organisaatioissa tekoälyn vaikutuksia yhdenvertaisuuteen ei käsitellä riittävän avoimesti tai johdonmukaisesti.
Organisaatioiden tuki, tekoälyosaaminen ja digitaalinen yhdenvertaisuus
Organisaatiot suhtautuvat tekoälyn käyttöönottoon eri tavoin, ja työntekijöiden mahdollisuudet kehittää osaamistaan ovat kirjavia. Osassa yrityksiä on mahdollisuus kokeilla ja kehittää tekoälysovelluksia, mutta toisissa ei ole tarjolla lainkaan tukea tai koulutusta. Tämä on arkipäivää erityisesti pienemmissä yrityksissä.
Tutkimuksessa nousi esiin, että työntekijät eivät välttämättä tiedä, mitä osaamista tekoälyn myötä kannattaa kehittää tai miten. Digitaalinen yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää, ymmärtää ja hyödyntää tekoälyä työssään. Tämä liittyy myös työntekijän omaan toimijuuteen tekoälyn käyttäjänä – siihen, miten yksilö voi vaikuttaa tekoälyn käyttöön omassa työssään ja osallistua sen kehittämiseen.
Eri työtehtävissä tarvitaan erilaista tekoälyosaamista, mutta tekoälyn ja työprosessien kehittäminen vaatii työntekijöiltä oma-aloitteisuutta ja työnantajilta tukea.
Miten tekoälyä voidaan hyödyntää yhdenvertaisuuden edistämisessä?
Vaikka tekoäly voi aiheuttaa eriarvoisuutta työpaikoilla, sillä on myös potentiaalia edistää yhdenvertaisuutta, jos sen käyttöönotto suunnitellaan huolellisesti. Teknologinen tasa-arvo edellyttää
- läpinäkyvää ja osallistavaa suunnittelua: kaikkien työntekijäryhmien tulee saada mahdollisuus osallistua tekoälyn käyttöönoton suunnitteluun ja testaukseen.
- tasa-arvoista koulutusta: työnantajien tulisi tarjota koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen niin, että kaikilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan.
- eettisiä linjauksia ja sääntelyä: yritykset ja organisaatiot eivät voi vain seurata tekoälyn kehitystä sivusta, vaan niiden on otettava aktiivinen rooli sen eettisessä käytössä. Tämä tarkoittaa läpinäkyviä periaatteita ja konkreettisia toimintamalleja, jotka varmistavat, ettei tekoäly syvennä työelämän eriarvoisuutta.
Työnantajien tulisi asettaa tekoälyn käytölle selkeät oikeudenmukaisuuskriteerit, jotka huomioivat työntekijöiden erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa. Samalla työntekijöille on annettava välineitä ja tietoa, jotta he voivat arvioida tekoälyn päätöksiä kriittisesti ja vaikuttaa sen käyttöön omassa työssään. Sääntelyn tulisi tukea paitsi yhdenvertaisuutta myös työntekijän autonomiaa tekoälyn rinnalla toimimisessa.
Tekoälyn käyttöönotto on valinta – sitä voidaan käyttää joko vahvistamaan olemassa olevia rakenteellisia eroja tai rakentamaan aidosti yhdenvertaisempaa työelämää. Organisaatioiden tulisi ottaa vastuu siitä, että tekoälyn käyttöönotto tapahtuu oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, jotta sen hyödyt jakautuvat tasapuolisesti kaikille työntekijöille. Näin hyödyt näkyvät liiketoiminnan tuloksessa ja organisaation onnistumisessa.
Anna Lahtinen, KTT, toimii vanhempana tutkijana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänellä on erityisosaamista tekoälyn tuomista mullistuksista työelämässä, liiketoiminnassa ja urapoluissa. Yli kahdenkymmenen vuoden monipuolisen kokemuksensa myötä – joka kattaa sekä liike-elämän, yrittäjyyden, startup-yritykset että akateemisen maailman Suomessa ja kansainvälisesti – Lahtinen on ollut eturintamassa tukemassa tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä. Hänen johtamissaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on tuettu yli 150 yritystä ja organisaatiota hyödyntämään tekoälyteknologioita ja kehittämään niihin liittyvää osaamista. Lahtisen viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluu muun muassa ”Muutosvoimaa tekoälystä – johtajan ja työntekijän käsikirja tekoälyn ensiaskeleihin”, ”Tehoa tekoälystä pk-yrityksille” -opas ja ”Tekoäly Suomessa” -videohaastattelusarja, jossa hän on haastatellut suomalaisia vaikuttajia ja johtajia heidän kokemuksistaan tekoälyn parissa.