Pohjoismaat ovat tunnettuja korkeasta digitalisaatiotasostaan, ja ne ovat jatkuvasti Euroopan kärjessä kotitalouksien digitaalisten palvelujen käytössä, internetin käyttöönotossa ja digitaalisessa hallinnossa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten eri Pohjoismaat lähestyvät tekoälyä lainsäädännön näkökulmasta, ja tuodaan esille paitsi maiden yhteiset piirteet myös niiden erot tekoälyn käyttöönotossa.
Pohjoismainen yhteistyö tekoälyn parissa
Pohjoismaisten tietosuojavaltuutettujen vuosikokouksessa toukokuussa 2024 Tanskan, Färsaarten, Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Ahvenanmaan edustajat keskustelivat tekoälysäädöksen vaikutuksista. He korostivat, että vaikka tekoälysäädöksessä tuodaan uutta sääntelyä tiettyihin tekoälyn yksityiskohtiin, on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) merkitys edelleen suuri, koska useimpiin tekoälysovelluksiin liittyy henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojaviranomaiset kehottivat Pohjoismaiden hallituksia arvioimaan resurssitarpeitaan, jotta ne voivat tehokkaasti hallita tekoälyn sääntelyn testiympäristöjä (ns. hiekkalaatikot), antaa ohjeita tekoälyn käyttöön ja lieventää siten lainsäädännön soveltamisen epävarmuuteen liittyviä riskejä. Tietosuojaviranomaiset kehottivat Pohjoismaiden hallituksia arvioimaan, tukevatko nykyiset kansalliset lait tekoälyn kehittämistä ja käyttöä, ja arvioimaan erityisesti, mitkä henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteet voivat soveltua mihinkin tilanteeseen.
Viimeaikainen kehitys Pohjoismaittain
Ruotsi
Tekoälyn kehittämisen tiekartta
Ruotsin hallitus nimitti tekoälykomission joulukuussa 2023 tunnistamaan tarpeita ja ehdottamaan toimenpiteitä tekoälyn kehittämisen edistämiseksi Ruotsissa. Tekoälykomission loppuraportti ”Roadmap for Sweden” esiteltiin marraskuussa 2024, ja siinä korostetaan tarvetta poliittiselle johtajuudelle, julkisesti saatavalle koulutukselle, hyvinvointijärjestelmän kehittämiselle ”tulevaisuudenkestäväksi” tekoälypalvelujen avulla sekä vankalle tutkimukselle kilpailukyvyn ylläpitämiseksi tekoälyn saralla. Raportissa korostetaan myös yksityisyyden suojaa edistävien innovaatioiden merkitystä ja ehdotetaan strategioita yksityisyyden suojaan liittyvän tutkimuksen rahoittamiseksi. Tammikuun 2025 puolivälissä Ruotsin tietosuojavaltuutettu julkaisi yhdessä Digitaalisen hallinnon viraston kanssa ohjeet generatiivisen tekoälyn käytölle julkisella sektorilla, joissa korostetaan mm. tarvetta ottaa käyttöön tekoälyn hallintamalleja, joihin voi sisältyä muun muassa erilaisten politiikkojen ja viitekehyksien käyttöönottoa sekä sidosryhmien kouluttamista.
Tekoälyn käyttö Ruotsin vakuutusvirastossa
Ruotsin sosiaalivakuutuskassa (Försäkringskassan) on ottanut käyttöön tekoälyratkaisun parantaakseen toimintaansa, kuten esimerkiksi tapausten hallinnan automatisointia ja petosten havaitsemisen parantamista. Tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvasta tekoälyn vinoumista on kuitenkin esitetty huolta.
Tekoälysääntelyn hiekkalaatikot
Ruotsi on käynnistänyt tekoälysääntelyn testiympäristöä koskevan pilottihankkeen, johon on osallistunut useita julkisia virastoja. Sitä koskevassa väliraportissa korostetaan toisaalta monialaisen lähestymistavan etuja, mutta tuodaan esille myös tekoälyjärjestelmän ja sen riskitasojen rajaamisen haasteita.
Tekoäly yksinkertaistaa luottamuksellisuuden ja yksityisyyden arviointia
Ruotsin tietosuojavaltuutettu julkaisi raportin tekoälysääntelyn hiekkalaatikkohankkeesta, jonka tarkoituksena on automatisoida julkisten asiakirjojen salassapitoa koskevat arvioinnit. Hankkeen painopisteenä on kehittää palvelu, jonka avulla salassa pidettävät kohdat julkisista asiakirjoista tunnistetaan ja peitetään tekoälyn avulla. Tässä korostuu tarve tehokkaalle salaustekniikalle ja ihmisen suorittamalle toiminnan jälkikäteisvalvonnalle.
Norja
Tekoälysäädöksen toimeenpano ja kansallinen digitalisaatiostrategia
Norja on pitänyt EU:n tekoälysäädöstä ETA:n kannalta merkityksellisenä ja aikoo sisällyttää sen myöhemmin päätettävänä ajankohtana osaksi lainsäädäntöään. Vuonna 2023 Norjan hallitus perusti Digitalisaation ja julkisen hallinnon ministeriön, joka lokakuussa 2024 julkaisi kansallisen digitalisaatiostrategian vuosille 2024–2030. Tässä strategiassa tekoäly määritellään keskeiseksi painopistealueeksi, mikä tarkoitta, että pyritään luomaan kansallinen tekoälyinfrastruktuuri ja suotuisat olosuhteet tekoälyn käytölle sekä liike-elämässä että julkisella sektorilla. Strategiassa korostetaan, että oikeudellinen kehys on tärkeä mukauttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että tämä koskee erityisesti terveydenhuoltoa.
Ohjeita tekoälystä julkisella sektorilla
Norjan Digitalisaation ja julkisen hallinnon ministeriön alaisuudessa toimiva Digitalisaatiovirasto on julkaissut tiekartan tekoälyn vastuulliselle käytölle ja kehittämiselle julkisella sektorilla, antaen konkreettisia neuvoja haastaviin tekoälyä koskeviin tilanteisiin. Vastaavasti Norjan terveysvirasto on julkaissut terveydenhuoltoalalle tekoälysuunnitelman, jossa hahmotellaan toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan alueellisia terveysyrityksiä (norjaksi helseforetak) ja kuntia kestävien tekoälyratkaisujen turvallisessa käyttöönotossa.
Tekoälysääntelyn hiekkalaatikot
Norja käynnisti vuonna 2020 tekoälysääntelyn hiekkalaatikon edistääkseen eettisiä ja yksityisyyttä edistäviä tekoälyinnovaatiota. Vuonna 2023 tehdyssä arvioinnissa korostettiin tarvetta parantaa teknistä asiantuntemusta, hioa sisäisiä prosesseja ja tehostaa sidosryhmien osallistumista. Vuonna 2025 tekoälysääntelyn testiympäristöt Norjassa ovat Norjan finanssivalvonnan tekoälysääntelyn testiympäristö, jossa fokuksena ovat innovatiivisten rahoitustuotteet sekä jo aiemmin aloitettu Norjan tietosuojavaltuutetun toimiston hallinnoima tietosuojaan keskittyvä tekoälysääntelyn testiympäristö.
Suomi
Alakohtainen tekoälyoheistus
Suomi pyrkii integroimaan tekoälyn eri sektoreille, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat kansallisia suosituksia tekoälyn käyttöönotosta opetuksessa ja oppimisessa. Suosituksissa käsitellään mm. tekoälysovellusten hankintaa, tietosuojaa sekä tekijänoikeuskysymyksiä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalle on luotu tekoälyekosysteemi, jossa viranomaiset, tutkijat ja yritykset toteuttavat pilottihankkeita, jakavat kokemuksiaan ja kehittävät tekoälyn hyödyntämistä tukevia edellytyksiä. Tekoälyratkaisuilla nähdään potentiaalia parantaa samanaikaisesti sekä sote-sektorin tuottavuutta että työtyytyväisyyttä.
AI-säädöksen täytäntöönpano
Huhtikuusta 2024 kesäkuuhun 2026 on nimitetty ministeriöiden välinen lainvalmistelutyöryhmä tekoälysäädöksen kansallista täytäntöönpanoa varten. Ryhmässä on edustajia lähes kaikista Suomen ministeriöistä, ja se keskittyy ensivaiheessa erityisesti toimivaltaisten viranomaisten nimeämiseen sekä niiden tehtävien ja työnjaon määrittämiseen. Luonnos hallituksen esitykseksi tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi julkaistiin lokakuussa 2024, ja lopullista esitystä odotetaan maaliskuussa 2025.
Tekoälysääntelyn hiekkalaatikot
Suomi on mukana EU:n EUSAir-hankkeessa, jossa luodaan tekoälysääntelyn testiympäristöjä ja niihin liittyviä ohjeita varmistaen samalla, että ne ovat linjassa olemassa olevan suurteholaskennan infrastruktuurin kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea ja koordinoida testiympäristöjen käyttöönottoa ja tuoda ne tekoälyä innovoivien toimijoiden, erityisesti pk- ja startup-yritysten, saataville. Hankkeessa on mukana useita Euroopan maita, ja sen tavoitteena on kehittää tekoälysääntelyn testiympäristön toteutuskonsepti ja pilotoida testiympäristöjä Italiassa, Espanjassa ja Suomessa.
Yhteenveto
Pohjoismaat vastaavat aktiivisesti tekoälyyn liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin yhteisillä viitekehyksillä, strategisilla aloitteilla ja yhteistyöllä. Mailla on myös yhteisiä tavoitteita edistää innovaatioita, varmistaa tekoälyn eettinen käyttö ja turvata tietosuoja. Samalla Norja, Suomi ja Ruotsi lähestyvät aihetta kukin omanlaisilla ratkaisuillaan, jotka on räätälöity kunkin maan omaan kontekstiin. Norjan kattava kansallinen digitalisaatiostrategia, Suomen toimialakohtainen ohjaus ja tekoälyekosysteemi sekä Ruotsin tekoälykomission tiekartta kuvastavat ennakoivaa asennetta tekoälyn hallintaan. Nämä toimet asettavat Pohjoismaat tekoälyn kehityksen eturintamaan ja antavat esimerkin vastuulliselle ja tehokkaalle tekoälyn käytölle.
- Michelle Smed on tietosuojaan, tekoälyyn ja IT-oikeuteen erikoistunut lakimies. Hän toimii Deloitte Ruotsin lakiosastolla eri yritysten tietosuojavastaavana ja neuvoo tietosuojan ja tekoälyn hallintaan liittyvissä kysymyksissä.
- Steinar Østmoe Deloitte Norjan kokenut oikeudellinen neuvonantaja ja projektipäällikkö, jolla on 12 vuoden kokemus. Hänen taustaansa kuuluu useita tietosuoja- ja digitalisaatiohankkeita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hänellä on kokemusta tietosuojasta, kyberturvallisuudesta ja teknologiaoikeudesta.
- Jean-Tibor IsoMauno on työskennellyt lakimiehenä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla yli viidentoista vuoden ajan. Suomen Deloitte Legalissa Jean-Tibor on toiminut IT-hankinnoissa ja tietosuojaan liittyvissä toimeksiannoissa projektipäällikkönä sekä asiantuntijan ominaisuudessa. Jean-Tibor on sertifioitu tietosuoja-ammattilainen (CIPP/E).