Välillä tuntuu, että uusia ja nopeasti suuren suosion saavia palveluja syntyy kuin sieniä sateella. Kuka ei tuntisi esimerkiksi Netflixiä, AirBnB:tä tai sähköpotkulautoja vuokraavia palveluita? Uusia menestyviä palveluita lanseerataan myös b2b-maailmaan vaikka ne eivät yhtä suurta julkisuutta nautikaan kuin suurelle yleisölle tuotetut palvelut. Eikä palvelun menestymisen mittana toimi myöskään kytkös reaalimaailmaan, vaan yhtäläiset menestymismahdollisuudet ovat myös puhtailla verkkopalveluilla, kuten esimerkiksi lohkoketjuja hyödyntävillä kryptovaluutoilla. Onko uusilla syntyvillä palveluilla sitten mitään yhteistä?
Lyhyesti sanottuna: on. Kaikkien uusien ja menestyvien palveluiden taustalla on luotettavasti toimiva internet, jonka varaan palvelut rakennetaan. Ilman toimivaa internetiä ei elokuvia katsottaisi on-demand -periaatteella missä tahansa. Sähköpotkulautaa ei saisi käyttöönsä muuten kuin laittamalla euron kolikon sisään kuin vanhaan puhelinautomaattiin. Eikä kryptovaluutan päivän kurssia voisi lukea muualta kuin lehdestä ennen valuutan ostoa pankkikonttorissa jonottamalla.
Toimivasta internetistä on tullut itsestäänselvyys uusien palveluiden alustana ja edellytys koko nyky-yhteiskunnan toimivuudelle.
Internet ei ole internet ilman yhtenäistä osoitteistoa ja parametrejä
Yleinen käsitys jopa ICT-alan ammattilaisten parissa on sellainen, jossa internet mielletään verkkojen verkoksi, joka koostuu toisiinsa yhteenliitetyistä verkoista. Tämä toki pitää paikkansa, mutta ei riitä läheskään pohjaksi uusille palveluille tai tuntemallemme internetille. Internet ja sitä hyödyntävät kaikkialla maailmassa samalla tavalla toimivat palvelut syntyvät vasta yhtenäisen ja kaikille samanlaisen osoitteiston avulla, joka takaa jokaiselle internetiin liittyneelle laitteelle oman uniikin IP-osoitteen ja usein sitä vastaavan selväkielisen DNS:ään perustuvan domain-nimen eli verkkotunnuksen.
Internetin ja sitä hyödyntävien palveluiden globaali toimivuus edellyttävät myös, että tiedonsiirrossa käytettävät protokollat ja parametrit ymmärretään kaikkialla samalla tavalla. Protokollien ja parametrien määrittely tapahtuu internetin standardeissa eli RFC-dokumenteissa, mutta tämän lisäksi internetin satojen eri parametrien luettelot on oltava kootusti, hallitusti ja päivitetysti julkisesti saatavilla.
Ilman globaalia osoitteistoa parametreineen, ei meillä olisi nykyisenkaltaista internetiä, vaikka verkkoja kuinka kytkettäisiin kiinni toisiinsa. Ilman yksiselitteistä reititystä, osoitteita tai tiedonsiirrosta vastaavien sovellusten yhteentoimivuutta, eivät uusien palveluiden taustalla olevat sovellukset tai laitteet alustasta riippumatta toimisi yhtään sen paremmin kuin aikana ennen internetiä.
Kuka vastaa osoitteistosta ja parametreistä?
Miten sitten osoitteisto toimii? Kuka päättää siitä, minkä osoitteen kukin saa? Internetin globaaleista osoitteistoista ja parametrilistojen ylläpidosta vastaa Kaliforniassa päätoimipaikkaansa pitävä Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) niminen voittoa tavoittelematon yritys, jonka osuvin suomennos olisi kuitenkin ”kansainvälinen järjestö”. ICANNin ja sen tytäryhtiön PTI:n hallinnassa ovat IP-osoiteavaruuksien jakaminen alueellisille internet-rekistereille, kuten esimerkiksi RIPENCC:lle Euroopassa, reitityksen AS-numeroiden jakaminen verkkojen ylläpitäjille sekä näkyvimpänä ja internetin toimivuuden kannalta kriittisimpänä yksittäisenä toimintona internetin nimipalvelun DNS:n juurninimipalvelinten hallinnointi, joita ilman tuntemamme internet lakkaisi olemasta. Näiden lisäksi ICANN koordinoi satojen internetin eri parametrien käyttöä, valtuuttaa DNS:n ylimmän tason toimijat (esimerkiksi .COM, .FI) sekä ylläpitää jopa maailman aikavyöhyketietokantaa. ICANNin henkilöstön lukumäärä on yli 400 hlöä ja vuotuinen liikevaihto yli 130 MUSD, mutta tärkein osa ICANNia ei kuitenkaan ole yritys itse, vaan yhteisö, jonka olemassaolon mahdollistaminen ja tukeminen on koko yrityksen päätehtävä.
ICANN on jotain erilaista
Tuskin kukaan kiistää, että ICANNiin on keskittynyt paljon valtaa ja vastuuta internetin ja sen myötä uusien palveluiden, sovellusten sekä laitteiden toimivuudesta. Tätä valtaa ja vastuuta käyttää koko maailman mittaluokassa täysin poikkeuksellinen organisaatio. ICANNissa kaikki toimintaa linjaavat päätökset valmistellaan alaryhmissä (supporting organization), joihin erilaiset neuvoa-antavat komiteat (advisory committee) voivat vaikuttaa.
Alaryhmistä merkittävimmät ovat maatunnusten ccNSO (jäsenenä mm. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom .FI-maatunnuksen ylläpitäjänä), geneeristen tunnusten ja verkkotunnusvälittäjien GNSO (jäsenenä mm. .COM ja .ORG), IP-osoitteiden hallinnasta vastaava ASO ja internetin käyttäjiä edustava At-Large. Näissä alaryhmissä sovitaan osoitehallintaan liittyvistä periaatteista, kuten esimerkiksi siitä, mitä päätteitä internetin osoitteissa voidaan käyttää, miten IoT-laitteiden muodostamiin osoitteiston tai tietoturvan haasteisiin tulee vastata tai mitä uusia osoitteiston päätteitä otetaan käyttöön uusien palveluiden mahdollistamiseksi.
Neuvoa-antavien komiteoiden kohdalla merkittävin toimija on Governmental Advisory Committee (GAC), joka koostuu hallitusten edustajista, mukaan lukien Suomen edustajat joko Ulkoministeriöstä tai Liikenne- ja viestintäministeriöstä, kuitenkaan yhtään väheksymättä tietoturvaan ja toimintavarmuuteen keskittyneitä SSAC- ja RASAC-komiteoita.
Yhteistä kaikelle ICANNin piirissä tapahtuvalle päätöksenteolle on asioiden valmistelu alhaalta ylös ja kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien huomioiminen konsensusta aina tavoiteltaessa. Toimintamallia kutsutaan nimellä ”multistakeholder model” ja se lienee demokraattisin toimintamalli kaikkien kansainvälisten organisaatioiden joukossa, jossa yhdelläkään osapuolella ei ole mahdollista sanella muita koskevia päätöksiä, vaan tarkoitus on aina löytää ratkaisu, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä ja jonka löytämiseen kaikki voivat osallistua. Toimintatapa sitouttaa koko ICANN-yhteisön tehtyihin päätöksiin, mutta asian kääntöpuolena on välillä pitkäkin valmisteluaika, jopa vuosissa mitattuna.
ICANNin toiminnan riippumattomuus jopa valtioista herättää usein hämmennystä ja jopa vaatimuksia tilanteen muuttamiseksi ja vallan siirtämiseksi hallituksille tai valtioiden hallitsemille organisaatioille, kuten esimerkiksi ITU:lle. ICANN on kuitenkin syntynyt ja kehittynyt internetin mukana vastaamaan vain ja ainoastaan koko internet-yhteisön tarpeisiin. Huolimatta internetin räjähdysmäisestä kasvusta niin käyttäjämäärien kuin käytetyn teknologiankin osalta, internetin osoitteistot ovat mukautuneet muuttuvaan maailmaan. Voiko mikään muu hallintotapa tai organisaatio pystyä vastaamaan näihin tai tulevien uusien palveluiden muodostamiin haasteisiin? Epäilen.
Ylin päättävä elin ICANNissa on sen hallitus, jonka jäsenet nimetään alaryhmien, neuvoa-antavien komiteoiden sekä erillisen ICANN-yhteisöstä muodostetun nimityskomitean toimesta. ICANNin hallituksen tehtävänä on sekä valvoa ICANNin toimintaa yrityksenä, että hyväksyä tai hylätä alaryhmistä tulevat esitykset, huomioiden neuvoa antavien komiteoiden näkemykset. ICANNin hallituksen tehtävä ei ole helppo, etenkään pyrkiessään huomioimaan GACin kommentit muuten laajasti valmisteltujen esitysten suhteen. Huolimatta ICANNin hallituksen roolista päätöksentekijänä, lopullinen valta on kuitenkin alaryhmillä, jotka Empowered Community -menettelyn mukaisesti voivat tietyin edellytyksin kumota hallituksen tekemät päätökset. Tähän ei kuitenkaan vielä kertaakaan ole ollut tarvetta, sillä alaryhmien esitysten syntymisen takana on tyypillisesti kymmenien tai jopa satojen asiantuntijoiden vuosien valmistelutyö, jonka edistymistä koko yhteisö seuraa.
ICANN on yhteisö
ICANNin tapa valmistella asioita on erittäin työllistävä, mutta samalla se on osaltaan luonut yhteisön sisäisen hengen erittäin lujaksi ja osallistujat ovat kuin yhtä suurta perhettä, toki hyvine ja huonoine päivineen. Tiivis yhteisö on johtanut siihen, että asioita valmistellaan ja mielipiteitä vaihdetaan sekä kokousten työryhmissä, mutta suuremmassa määrin kokoussalien ulkopuolella kahdenkeskisissä keskusteluissa kaikkien tuntiessa tai ainakin tietäessä toisensa, vaikka kokousten osallistujia onkin tyypillisesti tuhannesta lähes kolmeentuhanteen henkeä. Merkittävä rooli asioiden sopimisessa ja yhteisen näkemyksen löytymisessä onkin sillä, että ihmiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Monelle ICANNin kokouksiin osallistuvalle internet ei ole vain työtehtävä vaan enemmänkin elämäntapa.
Mukaan vaikuttamaan
Oma pieni tärkeä nyanssinsa ICANNin toiminnassa on myös joka ikisen maailman kansalaisen mahdollisuus päästä vaikuttamaan ICANNissa siihen, miten internetin osoitteistoja hallitaan. Tämä on mahdollista osallistumalla At-Large organisaation toimintaan joko suoraan tai kansallisten, sitä edustavien yhdistysten kautta, jollainen Suomessa on TIVIAan kuuluva Suomen Internet-yhdistys ry.
Itse olen osallistunut ICANNin toimintaan ja ccNSO:n kokouksiin vuodesta 2004 alkaen suomalaisen .FI:n edustajana ja tullut valituksi useampaan luottamustehtävään ICANNin yhteisössä. Tällä hetkellä toimin ccNSO:n nimeämänä edustajana ICANNin nimityskomiteassa valitsemassa tulevia hallituksen ja muiden merkittävien luottamustehtävien jäseniä. ICANNin työryhmissä toimiminen on itse osoitteistojen hallinta-asioiden ohella myös henkilökohtaisesti erittäin rikastuttava kokemus, sillä työryhmien kokoukset voivat globaalin luonteensa takia olla mihin kellon aikaan tahansa ja työryhmissä jäsenet ovat sekä periaatteessa että käytännössä täysin tasa-arvoisia riippumatta alkuperästään, uskonnostaan, sukupuolestaan, ulkonäöstään tai iästään. Vain oma osaaminen ja sen jakaminen ratkaisevat.
Juhani Juselius on työskennellyt internetin parissa vuodesta 1998 alkaen toimien tällä hetkellä fi-verkkotunnuksista vastaavan tiimin vetäjänä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa sekä nimityskomitean jäsenenä ICANNissa. TIVIA-yhteisössä Juselius on TIVIAn hallituksen jäsen ja toiminut lisäksi mm. Hetkyn ja MiitIT:n johtokunnissa sekä Suomen Internet-yhdistyksen puheenjohtajana.