Avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitys Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (Open Source Software, OSS) lähdekoodi on vapaasti saatavilla, jaettavissa sekä muokattavissa. Lähdekoodin vapaa muokattavuus mahdollistaa ohjelmiston käyttäjien tekemät korjaukset ja lisäykset ohjelmistoon. Kehitys on lisäksi hajautettua, eli kehittäjät voivat sijaita fyysisesti kaukana toisistaan ympäri maapalloa, jolloin kommunikointi tapahtuu pääasiallisesti internetin välityksellä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat laadukkaita ja menestyneitä perinteiseen..
Avainsana: käytettävyys - page 2
Tarkoittaako hyvä esteettömyys näkövammaiselle myös hyvää käytettävyyttä? Ei oikeastaan. Käytettävyydeltään hyvää eli tuloksellista, tehokasta ja miellyttävää järjestelmää ei toteuteta seuraamalla pelkästään esteettömyysohjeistuksia kuten Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0. Käytännössä visuaalista verkkosivua ei muunneta miellyttäväksi auditiiviseksi käyttäjäkokemukseksi vain esteitä poistamalla, vaan verkkosivun ”auditiivista käytettävyyttä” on mietittävä uusin korvin. Usein ajatellaan, että ruudunlukuohjelmat lukevat käyttäjälle ääneen..
Meillä on nyt käsiteltävänä kaksi termiä, joiden helppous ei ole kovinkaan yksiselitteinen. Joten on aihetta jonkin verran käyttää aikaa näiden termien määrittelyyn ja sen selvittämiseen, että mistä oikein on kyse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sivuillansa määrittelee esteettömyyden seuraavasti: Esteettömyys tarkoittaa tuotteen, tilan tai palvelun helppoa lähestyttävyyttä. Haaga-Helian määritys käytettävyydelle taas on: Käytettävyydellä ei ole yleisesti..
Missä laajuudessa käyttäjiä pitäisi ottaa mukaan suunnitteluun – riittääkö kahvittelu vai pitääkö tehdä kenttätutkimus ja testata käytettävyyttä käyttäjien kanssa joka muutoksen jälkeen? Tässä artikkelissa pohditaan kehittäjien omakohtaisen kokemuksen ja käyttäjien osallistamisen epävirallisten tapojen asemaa palvelusuunnittelussa. Laajan väitöstutkimuksen perusteella kirjoittaja hahmotteli uutta ohjenuoraa palvelusuunnitteluun: kehittäjien ja käyttäjien välistä sosiaalista etäisyyttä. Debatti: kehittäjien kokemus ja epäviralliset osallistamistavat..
Ohjelmiston hyvä käytettävyys on joskus todella tärkeää, joskus vähemmän olennaista. Kuinka hyvää käytettävyyttä tarvitaan ja kuinka paljon käytettävyyden suunnitteluun kannattaa panostaa, riippuu halutusta käytettävyyden vaikuttavuudesta. Ohjelmiston käytettävyydestä puhuttaessa usein kuulee kysymyksen: ”Onko ohjelmiston käytettävyys hyvä vai ei?” Kysymys on kuitenkin väärin aseteltu: käytettävyys kun ei ole suure, jolla on kaksi arvoa, ”hyvä” tai ”huono”. Käytettävyys..
Käyttökokemus (engl. ’user experience’, ’UX’) on jo pitkään ollut teknisiä ominaisuuksia tärkeämpi tekijä kuluttajien ostopäätöksissä. Yritysten välisessä kaupassakaan ostopäätökset eivät välttämättä enää perustu pelkästään hintaan ja teknisiin ominaisuuksiin. Ostopäätöksiä tekevät ihmiset ja heidän päätöksiinsä vaikuttaa tuotteen ennakoidusta tai todellisesta käytöstä saatu mielikuva. Mistä tämä käyttökokemus muodostuu? Voiko siihen jotenkin vaikuttaa? Tutkimme muun muassa näitä asioita..
Lääkinnällisten laitteiden ja ohjelmistojen käytön aikaiset ongelmat ovat suurennuslasin alla. Aiemmin turvallisuuskulttuurin kehittämisessä korostettiin käyttökoulutuksen merkitystä, mikä ei johtanut toivottuihin tuloksiin käyttöturvallisuuden varmistamisessa. Nykyisin on alettu ymmärtää, että laitteen huono käyttöliittymäsuunnittelu voi johtaa käyttövirheisiin ja seuraukset voivat olla vakavat. Terveydenhuollon konteksti ja terveysteknologian turvallisuuskriittisyys Terveysteknologian sovellukset ja niiden käyttöympäristö omaavat piirteitä, joiden vuoksi laitteet ja..
Tieto- ja viestintätekniikan ja sen varaan rakentuvien palveluiden rooli ja asema yhteiskunnassa kasvaa nopeasti. Palveluiden käyttötaidot ovat nykypäivässä välttämättömyyksiä kaikille kansalaisille sekä julkisille ja yksityisille yhteisöille. Käytännön tason onnistumisessa kyse on suuresti palveluiden käytettävyydestä ja esteettömyydestä. Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palveluiden yleinen käytettävyys ja esteettömyys ovat rinnakkaisia toisiinsa kytkeytyviä ja toisiaan täydentäviä tavoitteita. Ne ansaitsevat..
Suomi jatkaa edelleen yhtenä digitalisoitumisen kärkimaista. Monilla digitalisoitumisen alueilla on kuitenkin yhä kehitettävää. Korkeakoulusektori ymmärtää vastuunsa ja vastaa jo haasteeseen. Digitaalisten palveluiden keskiössä on käyttökokemus, mikä näkyy myös koulutuksen sisällössä. Maailman johtavissa digitalisoituneissa yrityksissä toimitaan käyttökokemus edellä Kotisivut eivät ole enää vain kotisivut, vaan nyt tulevat digitaaliset palvelut! Digitaalisuuden vaikutukset ulottuvat suomalaisessa yhteiskunnassa jo miltei..