Kilpapelaaminen ja tavanomainen urheiluviihde muistuttavat toisiaan monella tavalla. Esportsissa pätevät monet samat lainalaisuudet kuin perinteisessäkin urheilussa, sillä huipulle pääsee vain kovalla harjoittelulla ja tietyillä lahjakkuuksilla. Joukkuepohjaisessa lajeissa kommunikaatio ja tiimityö on erittäin tärkeää ja joukkueet harjoittelevat päivittäin, ihan kuten esimerkiksi jääkiekkojoukkue harjoittelee. Samalla tavalla kuten perinteisessä urheilussa, e-urheilussa jokainen peli on tavallaan oma lajinsa ja harva pelaaja voi olla ammattilainen samaan aikaan useammassa pelissä, sillä pelit ovat erilaisia, jolloin myös pelaajalta vaaditaan erilaisia taitoja kilpailullisella tasolla pelaamiseen. Ammattilaispelaajat harjoittelevat jopa 8 tuntia päivässä ja kirkkaimmalla tasolla pysyäkseen pelaajan on keskityttävä kehittämään itseään päivittäin. Jotkin esports joukkueet ovat myös alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota pelaajien uneen, ruokavalioon ja päivittäisrutiineihin. Joukkueet muodostuvat ennen kaikkea pelaajista, mutta myös valmentajista, analyytikoista, vaihtopelaajista sekä markkinointi- ja tuotehenkilöstöstä.
Tietokone- ja konsolipelejä kilpatasolla pelaavien eli elektronisten urheilijoiden määrä kasvaa Suomessa joka vuosi. esportsia harrastetaan niin joukkue- kuin yksilölajeissa ja paremmuutta mitataan erilaisissa liigoissa ja turnauksissa. E-urheilussa käydään myös maailmanmestaruuskisoja ja suurimmissa kansainvälisissä turnauksissa palkkiot ovat peräti miljoonia dollareita. Ottelulähetyksissä nähdään usein selostaja, kommentaattori ja analyytikko samaan tapaan kuin jalkapallo-otteluissa. Suurimmissa tapahtumissa katselijoita on miljoonia ja esportsista onkin kasvamassa todella suosittu yleisölaji. Tunnetuimpia suomalaisia esports organisaatioita ovat mm. ENCE, HAVU, Helsinki REDS ja SJ Gaming.
Suosituimmat esports-pelit
Tavallisimmat kilpapelit ovat tietokoneella tai konsolilla toimivia pelejä, jotka jakautuvat useampaan alalajiin eli genreen. Reaaliaikaiset strategiapelit, ensimmäisen persoonan ammuntapelit, taisteluareenamoninpelit ja urheilupelit ovat tyypillisimmät elektronisen urheilun saralla pelattavat pelityypit. Kaikki pelit eivät ole yhteensopivia esportsiin, sillä pelin täytyy täyttää tietyt kriteerit, jotta se sopisi pelattavaksi kilpailullisesti. Pelin molemmilla joukkueilla tulee olla samanlainen mahdollisuus voittaa ja pelillä tulee, totta kai, olla myös vakaa pelaajapohja, jotta se keräisi mahdollisimman paljon katsojia ja olisi näin ollen kannattavaa myös liiketoiminnan näkökulmasta. Jos peli soveltuu kilpapelaamiseen, tarvitaan pelivalmistajalta myös tukea. Peliä tulee päivittää säännöllisesti, jotta esimerkiksi bugit saadaan mahdollisimman nopeasti korjattua, jolloin pelaajat eivät voisi hyödyntää niitä edukseen. Lisäksi suurimmissa tapahtumissa pelin kehittäjä saattaa rahoittaa valtaosan palkintopotista, kuten Counter-Striken pelin kehittämisestä vastaava Valve tekee. Kun perinteisiä urheilulajeja on esimerkiksi jalkapallo, jääkiekko, golf ja tennis, niin esportsin suosituimpia ”lajeja” eli pelejä ovat tällä hetkellä esimerkiksi Overwatch, DOTA, Counter-Strike, League of Legends, Arena of Valor. Counter-Strike -pelisarja on ollut jo 20 vuoden ajan suosittu esports-peli ja sen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. On erittäin kiinnostavaa, mitkä pelit ovat esports lajeja vielä 5 vuoden päästä ja montako uutta peliä on tullut?
Esportsin suosio ja pelitapahtumat
Esportsin suosio on kasvanut vauhdilla. Vain 18 vuodessa pelaajien ja siitä kiinnostuneiden katsojien määrä on kasvanut jo 134 miljoonaan. Kun tätä vertaa esim. jääkiekkoon niin sen suosio on nyt 100 miljoonaa katsojaa ja jääkiekkoa on pelattu 1800-luvun loppupuolelta asti. Esportsin liikevaihto v. 2015 oli 612 miljoonaa dollaria. Kokonaisarvio on ylittänyt 748 miljoonaa dollaria ja sen ennakoidaan nousevan lähes kahteen miljardiin dollariin lähivuosien aikana.
E-urheilun suosion kasvuun 2010-luvulla ovat vaikuttaneet paljon suoratoistopalvelut kuten Twitch ja YouTube, joiden kautta pelejä ja pelivideoita voi katsella reaaliaikaisesti. Suomessa esports on noussut vuonna 2017 maan toiseksi suosituimmaksi urheilulajiksi. Twitchin mukaan League of Legends on kilpapelaamisen seuratuin peli. Vuonna 2013 Los Angelesin Staples Centerissä järjestetty Season 3 League of Legends World Championship turnaus veti hallin täyteen ihmisiä ja sitä seurasi 32 miljoonaa ihmistä internetin välityksellä. Vuonna 2014 Soulissa järjestetyissä League of Legends World Championship turnausta seurasi 40 000 katsojaa paikan päällä. Lokakuussa 2016 järjestettyä League of Legendsin MM-finaalia seurasi yhteensä 43 miljoonaa katsojaa. SK Telecom T1- ja Samsung Galaxy -joukkueiden taistelua seurasi parhaimmillaan samanaikaisesti 14,7 miljoonaa katsojaa. Suomessa tänä vuonna suuria pelitapahtumia ovat mm. Assembly, Telia Esports Series, GameXpo, Arctic Invitational ja Grail Quest.
Tekniikasta ja miksi operaattorit ovat mukana
Pelaamiseen tarvitaan yhteyksiä ja mobiilipelaamisen suosion noustessa datasiirron määrät kasvavat, joka tarkoittavat operaattoreille lisää liikevaihtoa. Kun pelejä pelataan, kaikki pelit ovat kytkettynä verkkoon jollain tavalla. Isoille operaattoreille on erittäin luonnollista, että ne ovat mukana, koska pelaaminen on niin lähellä operaattoreiden ydinliiketoimintaa, mutta tässä on huomioitava, että operaattorit näkevät pelaamisen hieman isompana ilmiönä, mistä esports on vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi Telia haluaa mahdollistaa esportsin kasvun Suomessa ja tehdä Suomesta yhtä tunnetun kilpapelaamisestaan kuin Espanja on jalkapallostaan. Suomesta puuttuu jatkuvuutta, mikä mahdollistaisi uusien peliorganisaatioiden synnyn ja lajin leviämisen ja siksi Telia on aloittanut rakentamaan Suomeen uuden e-urheiluliigan, joka tukee ammattipelaamista mutta viihdyttää myös esports-ummikkoja.
Kun puhutaan esportsista, pelataan yleensä isot turnaukset ja tapahtumat LAN-olosuhteissa. Verkolta vaaditaan tasaisuutta ja luotettavuutta, eli netti on joko hyvä tai huono, ei ole välimaastoa. Myös online-turnauksia järjestetään, jolloin pelaajat käytännössä pelaavat kotonaan omilla nettiyhteyksillään. Tällöin oma nettiyhteys tulee olla riittävän laadukas, jotta vastustaja ei saa kilpailuetua esimerkiksi pienemmän viiveen ansiosta. Samalla tavalla kuten formulat puskevat autoteollisuutta eteenpäin, uudet innovaatiot usein hyödynnetään peliteollisuudessa ensimmäisenä, oli kyse sitten VR, AR tai 5G-mahdollisuuksista.
Laitteet ja välineet
Hyvät välineet ovat kilpapelaajalle yhtä välttämättömiä kuin hyvä auto formulakuskille. Ne nimittäin tekevät paljon muutakin, kuin mahdollistavat pelaamisen. Jääkiekkoilijalle on tärkeää, että hän löytää itselleen sopivan mailan oikealla jäykkyydellä ja lavalla. Yhtä tärkeää on pelaajalle löytää oikeanlainen hiiri, joka sopii omaan käteen.
Oikeanlaisten tietokonekomponenttien valitseminen voi joskus olla melkoisen kinkkistä. Miksi halpa näppäimistö ei kelpaa esportsista innostuneelle lapselleni? Miksi tavallisella hiirellä ei pääse yhtä hyviin tuloksiin? Varsinkin, jos aikaa ja kiinnostusta ei ole tutustua kaikkiin nippelitietoihin, tulee ostopäätös monesti tehtyä omien mieltymysten mukaan. Mutta omien pelivälineiden valinta ja tunteminen mahdollistaa tasaisen suorituskyvyn kilpatilanteessa. Suurimmassa osassa ammattiturnauksista onkin säädelty, että jokainen osallistuja saa tuoda mukanaan omia pelivälineitään, kuten hiiren, hiirimaton ja näppäimistön. Omat mieltymyksen määrittävätkin usein sen, minkälaisella laitteella pelaaja pelaa. PC:tä suosivien mielestä näppäimistöllä ja hiirellä on miellyttävä pelata, kun konsolipelaaja puolestaan käyttää mieluiten ohjainta.
Oikeanlaisen pelikoneen hankinta suhteessa omaan käyttötarkoitukseen on aina ollut hyvä lähtökohta onnistuneeseen ostokseen, mutta vaihtoehtoja teknisine ominaisuuksineen on erittäin laaja kirjo. Sama pätee myös lisätarvikkeisiin, joita käytetään erilaisten pelien pelaamiseen. Laitetta hankkivan kannattaa pohtia, onko kyseessä aloitteleva pelaaja ja onko pelaamista kenties tarkoitus suoratoistaa nettiin vaikkapa YouTuben tai Twitchin kautta. Jos pelien visuaalinen puoli on tärkeää ja halutaan pelata graafisesti näyttäviä pelejä, kannattaa hankkia kunnon pelikone. Monet kilpailulliset PC-pelit ovat täysin maksuttomia ja PC-pelit ovat usein hieman halvempia kuin konsolipelit. PC:n päivitettävyys on myös suuri etu konsoleihin verrattuna, jolloin uutta tietokonetta ei tarvitse lähteä heti ostamaan, jos kaipaa lisää tehoa omaan tietokoneeseen. Käytännössä konsolilla pelatessa ei pelin grafiikkoihin ja ulkoasuun voi hirveästi vaikuttaa, kun taas tietokoneella peleihin saa enemmän silmäkarkkia ja pelin asetuksia pääsee vapaammin säätämään. Tietokone soveltuu muuhunkin tekemiseen kuin pelikäyttöön. Toisaalta kotikonsoli toimii hienosti myös median toistolaitteena, joten sillä voi korvata esimerkiksi blu-ray-soittimen. Konsolipelit suunnitellaan myös niin, että ne konsolit varmasti jaksavat pyörittää pelejä. Vanhalla ja tehottomalla tietokoneella ei välttämättä peliä pysty tiettyjä pelejä lainkaan pelaamaan, joten siksi pelikonetta hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota koneen komponentteihin ja miettiä, minkälaisia pelejä pelaat.
Millä tahansa pelihiirellä voi pelata melkeinpä mitä tahansa peliä, mutta tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että hyvä pelihiiri voi tuoda merkittävää kilpailuetua ja tehdä osasta peleistä huomattavasti miellyttävimpiä pelata. Pelihiirissä on usein ylimääräisiä nappuloita, mahdollisuus säätää hiiren herkkyyttä ja kursorin nopeutta lennossa, kaapelit sekä säädettäviä painoja. Hiiriä on myös erikokoisia ja muotoisia, eikä kaikki hiiret sovi kaikkien käteen.
Näppäimistötarjonta on yhtä kattava kuin hiiritarjonta. Perusnäppiksellä voi toki pelata, mutta pelaamiseen optimoidut mekaaniset näppäimistöt sisältävät räikeiden taustavalojen lisäksi paljon etua tuovia ominaisuuksia. Mekaanisen näppäimistön etuja pelaajalle sekä pelaamiseen että kirjoittamiseen ovat tarkkuus, tuntuma, täsmällisyys ja nopeus. Herkästi reagoivat näppäimet varmistavat äärimmäisen lyhyen vasteajan ja vakaan palautteen. Hyvät pelinäppäimet eivät vain reagoi herkästi, vaan ne ovat myös erittäin kestävät. Keskimääräinen pelinäppis kestää jopa kymmeniä miljoonia painalluksia. Oleellisin päätös mekaanista näppäimistöä valittaessa tehdään näppäimistön kytkimiä valittaessa. Useat näppäimistöt käyttävät Cherry MX -kytkimiä, ja riippuen valituista kytkimistä näppäimistön näppäinten tuntuma vaihtelee huomattavasti. Lisäksi eri kytkimet tuottavat eri määrän ääntä.
Myös näytön valitseminen voi olla haasteellista. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti näytön kokoon, resoluutioon ja virkistystaajuuteen sekä viiveeseen. Esports-pelaajat suosivat useimmiten 24” näyttöjä, sillä niitä käytetään toistuvasti myös oikeissa kilpailutilanteissa. Virkistystaajuus ja näytön viive vastaavasti vaikuttavat suoraan siihen, miten nopeasti ja sulavasti asiat tapahtuvat ruudulla. Kun puhutaan sekunnin murto-osien marginaaleista voittamisen ja häviämisen välillä, tällä on äärimmäisen suuri merkitys kilpapelaamisessa. ENCE:n pelaajat suosivatkin 24” ASUS PG248Q -näyttöä, joka vastaa huutoon kaikissa edellä mainituissa kategorioissa. Näytössä on optimaalinen 144 Hz -virkistystaajuus ja viive on vaivaiset 1 millisekuntia. Lisäksi näytöstä löytyvien kirkkaudensäädön sekä jalustan säätövarojen ansiosta näyttö muokkautuu jokaisen pelaajan erilaisiin vaatimuksiin ja omiin henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Kannattaa huomioida, että tietokoneen täytyy pystyä pyörittämään peliä riittävän hyvin, jotta näytön korkeasta virkistystaajuudesta on hyötyä.
Tietokoneen komponenteista etenkin oikeanlaisen näytönohjaimen löytäminen on tärkeää. Käyttötarve onkin tärkein yksittäinen kriteeri näytönohjainta valittaessa, sillä käyttötarve määrittelee tarvittavan teholuokan. GeForce GTX 1060 -näytönohjain on suurimpaan osaan esports-peleistä riittävän tehokas näytönohjain, oli pelinä sitten Starcraft 2, Overwatch tai Counter-Strike: Global Offensive. Tämän tason näytönohjain antaa riittävästi puhtia, jotta pelaaja on kilpailullisesti tasavertaisessa asemassa. Myös enemmän tehoa vaativat pelit ovat GTX 1060:lla pelattavissa, jos pelaaja ei välitä siitä, että pelin kaikkia herkkuja ja hienouksia ei saada välttämättä hyödynnettyä.
Kun laitteiston lisäksi myös nettiyhteys on riittävän nopea, ei menestys verkkopeleissä jää ainakaan välineistä kiinni. Suomalaiset pelaajat kirjautuvat yleensä Keski-Euroopassa sijaitseville pelipalvelimille. Maantieteellinen etäisyys tuo yhteyksiin tietyn perusviiveen, mutta pelaajan omalla nettiliittymällä on myös merkitystä. Nopea kuituyhteys on luotetuin tekniikka, sillä mobiiliyhteyttä ei yleensä ole pidetty riittävän luotettavana kilpapelaamiselle, vaikka 4G-verkon nopeudet ovat kasvaneet kohisten. Kun tulevaisuudessa striimataan isoja turnauksia virtuaalitodellisuutta hyödyntäen, tarvitaan tasaista ja luotettavaa yhteyttä, jotta katsojakokemus saadaan vietyä uudelle tasolle. Tähän vaatimukseen vastaa tuleva 5G verkko, jonka pelitesteissä ei ole huomattu lähes mitään eroa kiinteän verkkoon nähden.
Mikko Kaarttinen, Market Segment Management, Telia eSports tiimi